HIMO ry

Säännöt

1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka

Yhdistyksen nimi on Humanisti-Intellektuellien Mansen Osakunta HIMO ry, ja kotipaikka Tampere. Yhdistyksen virallinen kieli on suomi ja se on perustettu 5.9.2020.

2. Tarkoitus ja toiminnan laatu

Yhdistyksen tarkoituksena on kehittää poikkitieteellistä humanistien ja humanistimielisten opiskelijoiden yhteistoimintaa. Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys voi muun muassa järjestää tapahtumia ja vapaa-ajan toimintaa, sekä pitää yhteyttä muihin opiskelijayhteisöihin ja sidosryhmiin. Toimintansa tukemiseksi yhdistys voi omistaa ja hankkia kiinteää ja irtainta omaisuutta, ottaa vastaan lahjoituksia sekä kerätä jäsenmaksuja.

Tämän lisäksi yhdistys voi kerätä jäsenmaksuja, järjestää arpajaisia asianmukaisilla luvilla ja välittää ja myydä opiskeluun ja harrastustoimintaan liittyviä materiaaleja, kuten haalarimerkkejä.

3. Jäsenet

Yhdistyksen jäseniä ovat varsinaiset jäsenet, alumnijäsenet ja kunniajäsenet.

Yhdistyksen jäseneksi voi liittyä opiskelija, joka hyväksyy yhdistyksen säännöt, ja jolla on voimassa oleva opiskeluoikeus ja joka on hakenut jäsenyyttä joko kirjallisesti tai suullisesti sekä maksanut liittymismaksun. Hakemuksen hyväksymisestä tai hylkäämisestä päätetään hallituksen kokouksessa. Ennen sääntömuutoksen voimaanastumista varsinaiseksi jäseneksi hyväksytyt säilyttävät jäsenkelpoisuutensa varsinaiseksi jäseneksi elinikäisesti.

Henkilö, joka on erotettu yhdistyksestä 4 pykälän mukaisella menettelyllä, voidaan hyväksyä jäseneksi hallituksen kahden kolmasosan (2/3) ääntenenemmistöllä. Yhdistys pitää jäsenistään jäsenluetteloa.

3.1. Varsinaisen jäsenen oikeudet

Yhdistyksen varsinaisella jäsenellä oikeus osallistua yhdistyksen kokouksiin ja käyttää siellä puhe- ja äänivaltaa ja olla ehdokkaana yhdistyksen vaaleissa.

10 Varsinaisen jäsenen ryhmällä on aloiteoikeus hallituksen kokouksiin. Aloite on jätettävä kirjallisena hallituksen jäsenelle 7 päivää ennen kokousta. Kirjalliseksi katsotaan myös virallisluonteinen sähköposti.

3.2 Alumnijäsenet

Kun jäsenen opiskeluoikeuden voimassaolo lakkaa, hänet siirretään yhdistyksen alumnirekisteriin ja hän lakkaa olemasta yhdistyksen varsinainen jäsen. Alumnijäsenellä ei ole äänioikeutta yhdistyksen kokouksessa, mutta hän voi osallistua kokoukseen ja käyttää siellä puheoikeutta.

3.3. Kunniajäsenet

Yhdistyksen kunniajäseneksi voi hallitus valita henkilön, joka on erityisesti ansioitunut yhdistyksen toiminnassa tai muuten merkittävästi edistänyt sen pyrkimyksiä. Esityksen kunniajäseneksi kutsumisesta tekee yhdistyksen hallitus tai yhdistyksen jäsen. Yhdistyksen kunniajäsen voi olla myös yhdistyksen varsinainen jäsen, mikäli hän täyttää näissä säännöissä varsinaiselta jäseneltä vaaditut ehdot. Kunniajäsenellä on läsnäolo- ja puheoikeus
yhdistyksen kokouksessa.

4. Jäsenen eroaminen ja erottaminen

Jäsen voi erota yhdistyksestä ilmoittamalla siitä kirjallisesti yhdistyksen hallitukselle tai sen puheenjohtajalle tai ilmoittamalla siitä yhdistyksen kokouksessa. Yhdistyksen hallitus katsoo jäsenen eronneeksi yhdistyksestä 2 kuukautta jäsenmaksun eräpäivän jälkeen, jos tämä on laiminlyönyt jäsenmaksun maksamisen.

Yhdistyksen jäsen voidaan erottaa hallituksen päätöksellä, mikäli hän on jättänyt täyttämättä ne velvoitteet, joihin hän on yhdistykseen liittymällä sitoutunut on menettelyllään yhdistyksessä tai sen ulkopuolella huomattavasti vahingoittanut yhdistystä ei enää täytä laissa taikka yhdistyksen säännöissä mainittuja jäsenyyden ehtoja.

Mikäli kokouksessa on tarkoitus käsitellä jäsenen erottamista, on asiasta mainittava kokouskutsussa. Ennen päätöksen tekemistä on asianomaiselle hänen halutessaan varattava mahdollisuus tulla kuulluksi.
Mikäli jäsen eroaa tai hänet erotetaan, ei tämän jäsenmaksua palauteta.

5. Kurinpitotoimet

Yhdistyksen hallitus voi kohdistaa kurinpitotoimia jäseneen, joka toiminnallaan aiheuttaa haittaa yhdistykselle tai käyttäytyy häiritsevästi muita jäseniä kohtaan.

Kurinpitotoimena hallituksella on oikeus antaa jäsenelle kirjallinen varoitus, jossa määritellään yhdistyksen toimintaa vahingoittanut teko ja perustellaan teon vahingollisuus yhdistykselle, ja ilmaistaan mahdollinen erottamisuhka, mikäli vahingollinen toiminta vastaisuudessa jatkuu.

Hallitus voi myös määräaikaisesti rajoittaa jäsenen osallistumista yhdistyksen tapahtumiin, tiloihin tai viestintäkanaviin. Hallitus päättää mahdollisista kurinpitotoimista yksinkertaisella enemmistöllä.

Mikäli hallituksen on kokouksessaan tarkoitus käsitellä jäsenen kurinpitotoimia, on asiasta mainittava kokouskutsussa. Ennen päätöksen tekemistä asianomaiselle on hänen halutessaan varattava mahdollisuus tulla kuulluksi.

6. Liittymis- ja jäsenmaksu

Jäseniltä perittävän liittymismaksun ja vuotuisen jäsenmaksun suuruudesta päättää yhdistyksen hallitus.

7. Hallitus

Järjestön toiminnasta vastaa kalenterivuodeksi kerrallaan valittu hallitus. Hallituksen muodostavat puheenjohtaja, 2-9 muuta varsinaista jäsentä sekä 0-8 varajäsentä, joiden tulee olla yhdistyksen varsinaisia jäseniä. Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan, sihteerin ja rahastonhoitajan sekä nimeää hallituksen muiden jäsenten tehtävät.

Hallituksen tehtävänä on johtaa järjestön toimintaa ja hoitaa sen taloutta ja omaisuutta valmistella järjestön kokouksissa esille tulevat asiat ja toimeenpanna niissä tehdyt päätökset laatia ehdotus toimintakertomukseksi ja tilinpäätökseksi sekä toimintasuunnitelmaksi ja talousarvioksi kutsua järjestön kokoukset koolle päättää muista asioista, joita ei ole määrätty järjestön kokouksen päätettäviksi hyväksyä uudet jäsenet.

Perustellusta syystä hallituksen kokous voi vapauttaa hallituksen jäsenen tehtävästään kesken toimikauden, jolloin kokouskutsussa on mainittava asiasta. Tehtävästä vapautetun henkilön tilalle voidaan tarvittaessa nimittää uusi jäljellä olevaksi toimikaudeksi.

7.1 Toiminnantarkastaja ja varatoiminnantarkastaja

Yhdistyksen hallintoa ja taloutta valvoo toiminnantarkastaja ja varatoiminnantarkastaja. Toiminnantarkastajien toimikausi on kalenterivuosi. Järjestön hallintoon ja kirjanpitoon liittyvät asiakirjat on toimitettava toiminnantarkastajille tarkastettaviksi viimeistään neljä viikkoa ennen vuosikokousta tai toiminnantarkastajien sitä pyytäessä.

Toiminnantarkastajien tulee toimittaa asiakirjat ja toiminnantarkastuskertomus yhdistyksen hallitukselle viimeistään viikko ennen vuosikokousta.

7.2 Hallituksen kokoukset

Hallituksen kokouksen kutsuu koolle hallituksen puheenjohtaja, hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja. Kokous pitää kutsua koolle myös, jos vähintään puolet hallituksen jäsenistä sitä vaatii. Hallitus on päätösvaltainen, kun vähintään puolet sen jäsenistä puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja mukaan luettuna on läsnä. Hallituksen kokouksissa äänestys on suoritettava suljettuna lippuäänestyksenä, mikäli yksikin kokouksen äänivaltainen osanottaja sitä vaatii. Äänestykset ratkaistaan ehdottomalla enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.

8. Yhdistyksen nimen kirjoittaminen

Yhdistyksen nimen kirjoittaa kaksi neljästä seuraavasta yhdessä: hallituksen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, sihteeri, rahastonhoitaja.

9. Tilikausi

Yhdistyksen tilikausi on kalenterivuosi.

10. Yhdistyksen kokoukset

Yhdistyksen kokouksia ovat syys- ja kevätkokous sekä ylimääräiset yhdistyksen kokoukset. Yhdistyksen kokoukseen voidaan osallistua hallituksentai yhdistyksen kokouksen niin päättäessä myös postitse taikka tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla kokouksen aikana tai ennen kokousta.

Yhdistyksen kokouksissa jokaisella jäsenellä on yksi ääni. Yhdistyksen kokouksen päätökseksi tulee, ellei säännöissä ole toisin määrätty, se mielipide, jota on kannattanut yli puolet annetuista äänistä. Äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.

Mikäli jäsen haluaa saada jonkin asian yhdistyksen kokouksen käsiteltäväksi, on hänen ilmoitettava siitä kirjallisesti hallitukselle niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun.

11. Yhdistyksen kokousten koollekutsuminen

Puheenjohtaja kutsuu jäsenet kokoukseen vähintään 14 päivää ennen kokousta. Kokoukseen voivat osallistua yhdistyksen jäsenet. Kutsu julkaistaan yhdistyksen jäsenille kohdistetuissa tiedotuskanavissa. Kutsussa on mainittava kokouksen ajankohta ja kokouksessa käsiteltävät asiat.

Lisäksi yhdistyksen hallitus voi kutsua koolle ylimääräisen kokouksen, kun hallitus katsoo sen tarpeelliseksi tai kun vähintään yksi kymmenesosa yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä tai 20 yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä on pyytänyt sitä kirjallisesti jonkin asian käsittelemistä varten.

12.1 Syyskokous

Syyskokous on pidettävä joulukuuhun mennessä. Kokouksessa käsitellään ainakin seuraavat asiat:
valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja kaksi ääntenlaskijaa

valitaan hallitukselle puheenjohtaja, sihteeri, rahastonhoitaja sekä muut hallituksen jäsenet seuraavaksi toimikaudeksi

valitaan toiminnantarkastaja ja varatoiminnantarkastaja seuraavaksi tilikaudeksi

hyväksytään toimintasuunnitelma ja talousarvio seuraavaksi toimikaudeksi

käsitellään muut esille tulevat asiat

12.2 Kevätkokous

Kevätkokous on pidettävä toukokuuhun mennessä. Kokouksessa käsitellään ainakin seuraavat asiat:
valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi
pöytäkirjantarkastajaa ja kaksi ääntenlaskijaa

käsitellään edellisen toimikauden toimintakertomus, tilikertomukset sekä toiminnantarkastajien lausunnot ja niistä annetut selvitykset sekä päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja tili- ja
vastuuvapauden myöntämisestä edelliselle hallitukselle ja muille tilivelvollisille

määrätään jäsenmaksut

käsitellään muut esille tulevat asiat

13. Pöytäkirjojen julkaiseminen

Hallituksen ja yhdistyksen kokousten pöytäkirjat julkaistaan yhdistyksen hallituksen määrittämässä tiedotuskanavassa tapahtuman organisointiin, arkaluontoisiin henkilöihin tai vastaaviin ryhmittymiin liittyvät asiakohdat tarvittaessa piilotettuna. Tapahtuman suunnitteluun liittyvät merkinnät tulevat julkisiksi tapahtuman toteuduttua tai peruunnuttua.

14. Merkkiohjesääntö

Yhdistyksen tunnuksista ja merkeistä säädetään yhdistyksen kokouksen hyväksymällä erillisellä merkkiohjesäännöllä.

15. Sääntöjen muuttaminen ja yhdistyksen purkaminen

Päätös sääntöjen muuttamisesta ja yhdistyksen purkamisesta on tehtävä yhdistyksen kokouksessa vähintään viiden kuudesosan enemmistöllä annetuista äänistä. Mikäli kokouksessa käsitellään sääntöjen muuttamista tai yhdistyksen purkamista, on siitä mainittava kokouskutsussa. Yhdistyksen purkautuessa käytetään yhdistyksen varat yhdistyksen tarkoituksen edistämiseen purkamisesta päättävän kokouksen määräämällä tavalla. Yhdistyksen tullessa lakkautetuksi käytetään sen varat samalla tavalla.

15.1 Voimaantulo

Sääntömuutos tai purkamispäätös tulee voimaan, kun se on merkitty yhdistysrekisteriin.

↪ takaisin etusivulle